Poliisi varoittaa Itä-Suomessa tapahtuvista huijauksista – uhreilta viety yhteensä lähes 700 000 euroa

Huijarit ovat iskeneet esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Ylä-Savossa. He ovat esiintyneet pankkivirkailijoina ja turvapalveluiden edustajina.

Nettipankkitunnukset läppärin näppäimistöllä
Huijarit ovat esimerkiksi saaneet uhrien verkkopankkitunnuksia käyttönsä. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Emilia Saukkonen

Itä-Suomen poliisi varoittaa huijauksista, jotka tapahtuvat tietoverkon avulla. Uhrien yhteen lasketut rahalliset vahingot ovat lähes 700 000 euroa.

Poliisin tietoon on tullut viime viikolla useita eri tavoin tehtyjä huijauksia. Poliisi tutkii rikoksia petoksina, maksuvälinepetoksina ja törkeinä petoksina.

Itä-Suomen poliisiin tietoon tulee päivittäin petosrikoksia, jotka tapahtuvat tietoverkossa. Rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolaisen mukaan tietoverkossa tapahtuvien rikosten määrä on jo ylittänyt ”reaalimaailman” rikosten määrän.

Pohjalainen neuvoo muistamaan, että omia verkkopankkitunnuksia tai maksukortin tietoja ei pidä luovuttaa kellekään.

Poliisi, pankit tai muutkaan tahot eivät kysy asiakkaiden verkkopankkitunnuksia puhelimitse, sähköpostilla, tekstiviesteillä tai keskustelualustoilla.

Pohjolainen kehottaa kaikkia juttelemaan huijausten riskeistä läheisten ja etenkin iäkkäämpien ihmisten kanssa.

Ympäri maata poliisilaitokset ovat lisänneet valmiuksiaan tarttua tietoverkossa tapahtuviin petoksiin.

Sisä-Suomen poliisilaitokselle on Harri-Pekka Pohjalaisen mukaan perustettu tietoverkkoavusteisiin rikoksiin keskittynyt yksikkö. Myös Itä-Suomen poliisissa on viime viikolla aloittanut kaksi tutkijaa, jotka keskittyvät tällaisiin rikoksiin.

Pankkitunnusten kalastelua ja vääriä pankkitilejä

Huijarit ovat saaneet esimerkiksi uhrin maksamaan rahasummia väärälle pankkitilille. Muun muassa Pohjois-Karjalassa kiinteistöyrityksen työntekijä erehdytettiin maksamaan yli 42 000 euron suuruinen lasku ulkomaalaiselle pankkitilille. Samoin kävi erään itäsuomalaisen kunnan työntekijälle, joka maksoi 55 000 euron laskun väärälle tilille.

Huijarit ovat myös esiintyneet turvapalvelun edustajana tai pankin työntekijänä.

Pohjoissavolainen noin 60-vuotias nainen siirsi tililtään 10 000 euroa kotimaiselle ”turvatilille”. Pankin edustajana esiintynyt henkilö sai ensin naisen luulemaan, että hänen tililleen oli kirjauduttu ulkomailta.

Vastaavalla tekotavalla huijattiin pohjoiskarjalaista naista, joka siirsi ”turvatilille” lähes 40 000 euroa.

Noin 68-vuotias mies sai pankin nimissä sähköpostia, joka liittyi allekirjoitusta vaativaan asiaan. Viestissä oli linkki, jota uhri oli klikannut ja antanut pankkitunnuksensa huijarille. Tämän seurauksena uhrin rahastoja oli päästy myymään yli 400 000 euron arvosta.

Suosittelemme