Vedenpinnan nousu näkyy selvästi Mika Hämäläisen rannassa Vehmersalmen Ryönänlahdessa.
Hämäläisen puinen laituri on osittain veden alla, sillä vedenpinta on noussut jo useita kymmeniä senttejä yli ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon.
– En muista, että se olisi ollut näin korkealla omana elinaikanani, Hämäläinen sanoo.
Pohjois-Savon ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Ilkka Maksimainen myöntää, että vedennousun aikaistuminen on poikkeuksellista. Säännösteltyä veden korkeutta on mitattu Kallavedellä vuodesta 1974 alkaen.
– Tämän kevään maksimitaso on ehkä kolmanneksi korkein.
Luukut apposen auki
Vedenpinnan nousemista on pyritty ehkäisemään tulvajuoksutuksilla. Iisalmen reitillä padot ovat täysin auki ja lisäjuoksutukset ovat käynnissä muun muassa Konnuksen tulvakanavassa ja Naapuskosken padossa.
Vesi on silti noussut koko ajan.
Vielä ei olla kuitenkaan lähellä niin sanottua Valapaton viivaa, joka löytyy Kuopion Väinölänniemeltä. Kiveen hakattu viiva osoittaa tason, jolla vesi oli 125 vuotta sitten vuonna 1899, kun tsaari Nikolai II aloitti ensimmäisen sortokauden Suomen suuriruhtinaskunnassa.
– Siihen tasoon on tämän päivän lukeman mukaan 70–72 senttiä, Maksimainen arvioi.
Vesi nousee hänen mukaansa vielä kymmenisen senttiä.
– Huippu on ehkä viikon kuluttua.
Pelastuslaitos ei varaudu
Pohjois-Savon pelastuslaitoksella mahdollisiin tulviin suhtaudutaan palopäällikkö Petteri Hynösen mukaan rauhallisesti. Tulvien kanssa ei ole ollut aiemmin ongelmia, eikä niitä odoteta myöskään jatkossa.
– Vedenpinnan nousuun ei ole sinänsä millään tavalla varauduttu.
Hynösen mukaan Pohjois-Savon pelastuslaitoksella ei ole esimerkiksi tulvapuomeja, mutta sen sijaan hiekalla täytettäviä juuttisäkkejä on varastossa.
Myös veneitä löytyy tarvittaessa, jos ihmisiä jäisi veden saartamaksi.
– Meillä on venekalustoa, jolla voidaan periaatteessa evakuoida henkilöitä tai avustaa heitä päivittäisissä toiminnoissa, Hynönen selittää.
”Saattaa tulla kosteusongelmia”
Vesitalousasiantuntija Ilkka Maksimaisen mielestä rannoilla olevat tavarat on nyt syytä kiinnittää hyvin.
– Ei tarvitse sitten etsiä pitkin rantoja, minne laiturit, kanisterit ja veneet ovat karanneet. Niitä liikkuu varmaan täällä kohta, hän virnistää.
Vehmersalmelainen Mika Hämäläinen puolestaan kehottaa tarkistamaan myös rannoilla olevat rakennukset.
– Jos on matalalla olevia kivijalkoja ja rantasaunoja, niin saattaa tulla kosteusongelmia.